06.4.2009 Maanantai. Meritähti nostetaan telakalle.

Veneellemme oli sovittu nostoajaksi 10:30. Valmistauduimme hyvin ja irrotimme köydet puoli tuntia aikaisemmin mennäksemme nostopaikan viereen odottamaan vuoroamme. Ensin ajoimme lenkin marinan ulkopuolelle ja tyhjensimme septitankit.

Odotuspaikat olivat täynnä tankkaukseen jonottavia. Oma nostomme myöhästyi lähes tunnin ja jouduimme pyörittämään sen ajan venettä nostopaikan edustalla. Lopulta pääsimme peruuttamaan nosturin / lukin alle. Marinan väki oli ammattitaitoista ja toimivat harkiten sekä rauhallisesti. Vene nostettiin ensin ylös ja siirrettiin altaan viereen painepesurilla pesua varten. Totesin oman pohjan puhdistukseni onnistuneen melko hyvin runsas viikko aikaisemmin. Pohjastaan pesty vene siirrettiin telakka-alueelle. Telakan osuus päättyi tähän. Pohjan maalauksen tekisi telakan suosittelema kaveri meille suoraan ja maalit ym tarvikkeet piti ostaa hänelle. Marinan alueella olleesta Budget Marinesta sai rahalla kaiken tarvittavan. Halusin pohjaan primerin ja kaksinkertaisen myrkkymaalauksen koko pohjaan, vesilinjan lähellä kolminkertaisen. Maalin joukkoon laitettiin jotain terästystä. Käsittelyn pitäisi olla tehokas. Toivottavasti uteliaat kalat eivät kuole kotisatamassa Kustavissa.

Rouvat olivat samanaikaisesti löytäneet hiekkarannan ja rantabaarin. He olivat nauttineet molempien antimista sopivassa suhteessa ja saapuivat veneelle hilpeinä ja hyvän tuulisina.

Nyt jouduimme nousemaan veneeseen tikkaita pitkin. Korkeammalle nosto ei kuitenkaan auttanut hyttysten karkotuksessa. Niitä riitti tälläkin tasolla ja jouduimme taas tilkitsemään aukot yöksi. Marina oli tehty paikkaan, jossa oli hyttysille mieluisaa kasvustoa ja niitä parveili täällä sen vuoksi runsaasti sopivalla ilmalla. Hyttysiä karkotettiin sumuttamalla kerosiiniä auton lavalta tienvieri pusikkoihin.

Uni maistui kuitenkin. Nyt ei maininki haitannut eikä keikuttanut.

05.4.2009 Sunnuntai. Marinaelämää.

Sunnuntaipäivän vietimme marinassa ja veneellä. Nautimme runsaan aamupalan ja otimme aurinkoa sen minkä uskalsimme. Ihmettelimme satamassa olleiden veneiden kokoa ja varustelutasoa. Koko paikkaa sävytti amerikkalaisuus ja siitä suunnasta tulleiden dollarien vaikutus. Ihmettelimme myös sitä, että monet veneet ovat asuttuina marinassa pitkiä aikoja, eikä niillä purjehdita kovinkaan ahkerasti. Marinan alueella oli paljon golf – autoja. Niitä vuokrattiin toimiston edestä ja niitä tuntui liikkuvan kaikkialla.

Teimme veneelle pientä huoltoa ja valmistelimme seuraavan päivän telakalle nostoa. Marinassa ei tuullut ja se antoi hyttysille hyvät hyökkäys asemat illalla. Tukimme kansiluukut hyttysverkoilla ja suljimme muut aukot. Siitä huolimatta hyttysiä pääsi sisään.

04.4.2009 Lauantai. Siirtyminen Marinaan ja käynti klinikalla.

Yö oli miellyttävä, ei maininkia ja tuuli teki olon vilpoiseksi. Aamutoimien jälkeen siirryimme Marinaan. Paikka osoittautui oman mittapuun mukaan luxus – marinaksi. Meritähti oli kovin vaatimattoman kokoinen laiturissa. Vierellä oli 76 jalkainen kalastus / cruisailu vene, jonka virvelöijän istuin oli niin monipuolinen ja automatisoitu, että moni hammaslääkäri voisi olla siitä kateellinen.

Omistaja oli amerikkalainen yli kuusikymppinen herrasmies Mr Johnsson. Mrs oli parikymmentä vuotta nuorempi. Rouvaa odotti laiturilla kuntopyörä. Odottamaan se joutuikin, emme nähneet siinä liikettä kertaakaan. Isäntä oli juttutuulella ja kertoili käyneensä usein Suomessa työasioissa. Kehui arvostavansa suomalaisia, koska he osaavat kaikki puhua suomea. Mitähän sekin tarkoitti. Veneessä oli palkattu kaveri, joka pyyhki aamuisin partaisiin tiivistyneen kosteuden. Isäntä joutui itse taluttamaan kaksi Chihuahua koiraa pissille. Pahuksenmoisen lommon oli saanut ökypaattinsa kylkeen. Lienee ohjailutaidoissa olla parantamisen tarvetta.

Marjatan palovamman kääreen vaihto tulisi tehdä tänään. Pentti tuli avuksi paikallistuntemuksensa kanssa. Hän selvitti yksityisklinikan läheisestä St. Johns´in kaupungista ja tilasi luotettavan taksin. Klinikka sijaitsi kaupungin vastakkaisella puolella. Jouduimme lauantairuuhkan vuoksi menemään kaupungin ulkolaidoilla mutkitellen.

Klinikka osoittautui keskitasoiseksi. Marjatta pääsi vastaanotolle melko nopeasti. Kaikki oli kohtalaisen hyvin. Hoitajan ottaessa steriilit hanskat käteensä hän siirsi aluksi niillä Marjatan Crogsit sivuun. Tämä sai niskakarvat pystyyn ja jännittämään mitä seuraa. Seuraavaksi hän lauloi ja otti pari tanssiaskelta. Hän sanoi haluavansa saada potilaan hyvälle ja rennolle mielelle hoidon ajaksi. Loppuosa siteenvaihdosta meni ilman suurempia yllätyksiä. Päätimme kuitenkin tehdä vaihdot tämän jälkeen itse.

Loppupäivän veneellä nautimme marinan palveluista, suihkusta, internetistä ym mihin ankkuripaikoilla ei ole mahdollisuutta. Illalla seurasimme marinan iltaelämää.

03.4.2009 Perjantai. Purjehdus Antigualle.

Yö oli odotetun rauhaton. Mainingit pyörittelivät venettä villisti. Tarkistimme aamulla eilen tekemämme suunnitelman purjeilla liikkeelle lähdöstä. Tuuli oli heikohko. Avasimme puolet isosta ja jalustimme sen tiukasti veneen keskilinjaan. Ankkuria sisään vetäessä tuuli kävi purjeen molemmilla puolilla. Onnistuisimme paremmin, jos saisimme tuulen styyrpuurin puolelle. Ankkurin irrotessa pohjasta tuuli oli juuri ja juuri toivomallamme puolella. Autoin vielä keulapotkurilla ja vene lähti hiljaa lipumaan ulos merelle avoimesta aukosta.

Varsinainen purjehdus oli vauhdikas. Etenimme suoraan pohjoista kohti 7 – 8 solmun vauhdilla. Laskimme nousukulman mukaan paikan, jossa meidän tulee tehdä halssin vaihto. Arviot onnistuivat hyvin. Pystyimme sen jälkeen etenemään suoraan kohti Jolly Harbourin lahtea, jonne ankkuroimme 7,5 tunnin purjehduksen jälkeen. Matkaa kertyi 46 mailia. Sijainti 17N04,5 061W53,8.

Lainaus Wikipediasta:
”Antigua on saari Karibianmerellä. Se on osa Antiguaa ja Barbudaa. Antiguassa on noin 65 000 asukasta, joista yli 24 000 elää pääkaupungissa, St. John'sissa. Antigua sijaitsee Barbudan saaresta
etelään.Antigua sijaitsee koordinaateissa 17° 09' N 61° 80' W. Saaren pinta-ala on 280 km². Saarella vallitsee trooppinen meri-ilmasto, jossa on pienet kausittaiset lämpötila vaihtelut. Maaperältään
Antigua on alavaa kalkkikivimaastoa ja korallisaaria. Saarella on myös korkeampia vulkaanisia alueita. Saaren korkein kohta on Boggy Peak 402 m”.

Ankkurointi paikka oli mainio. Lahti on laaja, matala, hiekkapohjainen ja vesi siintää turkoosin värisenä. Lahdessa oli kaksi muuta tuttua venettä. Suomen lipulla purjehtiva Pentti Aminoffin Clipper Nighthawk ja englantilainen ARC vene Namaste.

Lähdin ajelemaan jollalla kohti Volvon huoltoliikettä ja hakemaan suodatinta. Liike osoittautui eräänlaiseksi konepajan, korjaamon ja varaosaliikkeen risteytykseksi. Johtaja pysäytti sorvin ja kyseli asiaani. Hän ilmoitti, että ei ole tuota varastossa, mutta ilmoitti että saisin vastaavan yläkerran venetarvikeliikkeestä. Sieltä löytyikin suodatin, joka mittausten ja vastaavuus taulukoitten perusteella täytti odotukset. Kävin samalla tiedustelemassa telakalta veneen nostoaikaa. Meritähti on tarkoitus nostaa täällä telakalle pohjan maalausta varten. Sain nostoajan maanantaille klo 10:30. Samalla kyselin hinausapua satamaan, ellemme onnistu käynnistämään konetta. Sellainen järjestyisi tarvittaessa.

Päästyäni takaisin veneelle aloimme Sepon johdolla sovittamaan tuomaani suodatinta. Teimme kaikki mahdolliset temput, mutta emme saaneet polttoainetta kulkemaan tankista pumpulle. Purimme koko esisuodatin systeemin ja totesimme, että reitti suodattimelta tankkiin on tukossa. Matkalla on yksinkertainen sulkuventtiili. Sen täytyi olla tukkeutunut. Ohitettuamme sulkuventtiilin polttoaine alkoi virrata ilman ongelmia. Moottori käynnistyi ilman vaivoja ensi yrityksellä.
Uskomatonta, että yksinkertainen sulkuventtiili voi tukkeutua. Onneksi en lähtenyt Montserratista lentäen hakemaan uutta suodatinta.

02.4.2009 Torstai. Sairaalassa ja kiertoajelulla Montserratissa.

Rauhattomasti nukutun yön jälkeen suuntasimme aamulla rantaan. Meillä oli kaksi asiaa ylitse muiden. Ensimmäiseksi piti löytää jokin klinikka Marjatan käden sitomiseksi ja toiseksi polttoainesuodattimen etsiminen. Tämän lisäksi voisimme tutustua saareen jos aikaa ja voimia riittäisi.

Otimme rannasta taksin. Sairaala olisi ylhäällä mäen päällä ja matkalla olisi kolmekin paikkaa, joista voisimme kysyä suodatinta. Paikat, joista suodatinta etsittiin, eivät olleet kovin vakuuttavan oloisia ulkoa päin. Ne muistuttivat lähinnä vaatimattomimpia autopurkamoja, joissa konttorin tehtäviä hoideltiin ruosteisesta kontista tai vanhan umpilava-auton perästä. Suodatinta ei löytynyt meidän tarpeeseemme.

Seuraavaksi lähdimme kohti sairaalaa, jännittäen millainen se olisi. Yllätys oli positiivinen. Sairaala näytti siistiltä. Marjatta joutui kirjautumaan sisään kaikkien kommervenkkien mukaan ja jonottamaan omaa vuoroaan. Hoito oli asianmukaista ja osaavaa. Kaikki toimenpiteet suoritettiin erittäin hygieenisesti ja huolellisesti. Lopuksi kirjoitettiin ohjeet jälkihoidosta ja neuvottiin miten saamme hankittua tarvittavat lääkkeet, voiteet ja siteet. Lääkäri oli intialainen naislääkäri. Hankimme lääkkeet ja tarvikkeet ohjeiden mukaan.

Sairaalakäynnin onnistuttua hyvin ja nopeasti päätimme lähteä saaren kiertoajelulle samalla taksilla. Kuljettaja vei meidät ensin sademetsään tutustumaan kasvillisuuteen. Ajoimme läpi kylien ylös vuorelle luontokeskuksen tapaiseen paikkaan, jossa esiteltiin tulivuoren toimintaa ja siellä tapahtunutta purkausta. Keskuksen terassilta oli hieno näköala höyryävälle tulivuorelle ja alueille joita laavavirta oli tuhonnut.

Ajoimme sen jälkeen alas tutustumaan jokiuomaan ja golf – kenttään jonka laavavirta täyttänyt ja tuhonnut. Näkymät olivat mykistäviä ja lohduttomia. Kiviset talojen rungot olivat osittain kestäneet, mutta ne olivat täyttyneet laavasta ja tuhkasta korkealle.

Lopuksi haimme vielä sairaalasta meille steriloituja siteitä ja ajoimme satamaan. Jäimme pohtimaan päivän antia rantakuppilaan tunnin ajaksi. Suodatinta ei saatu, mutta onhan veneessä purjeet. Päätimme mennä Antigualle purjehtien. Matka on suorinta tietä n. 22 Nm, mutta suora vastatuuli edellyttää meidän kryssaamaan ja se tarkoittaa pahimmassa tapauksessa kaksinkertaista matkaa. Siirryimme veneelle. Valmistelimme sen purjehduskuntoon ja keskustelimme pitkään miten lähtisimme liikkeelle aamulla, että emme törmäilisi muihin veneisiin emmekä ajautuisi rantaan.

Illallinen maistui, mutta yöstä oli odotettavissa yhtä rauhaton kuin edellinenkin.

01.4.2009 Keskiviikko. Montserratiin. Koneongelma.

Lähdimme taas liikkeelle kohta auringon noustessa. Suuntasimme kohti Montserratin saarta.
Wikipedia kertoo saaresta mm seuraavaa:
”Montserrat on Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnoima tuliperäinen 102 neliökilometrin kokoinen saari Leewardsaarilla, itäisellä Karibianmerellä.Pääkaupunki on Plymouth.”.

Saaren tekee mielenkiintoiseksi siellä sijaitseva tulivuori, joka purkautui 1995. Laava peitti alleen paljon asuttuja alueita. Väkeä jouduttiin evakuoimaan ja silloinen asukasluku 13000 laski 4000. Nykyisin se on 8400. Tulivuoren purkautumisen yhteydessä kuoli 190 ihmistä.

Purjehdus sujui hienosti. Aamulla Teemu Tenarezelta vastasi radiokutsuumme. Hän oli matkalla Puerto Ricoon ja oli sillä hetkellä jossain Puerto Ricon ja Dominikaanisen tasavallan välissä. Purjehtiessamme lähellä saaren itärantaa näimme tulivuoren purkauksen synnyttämiä laavaväyliä. Purkauksen yhteydessä oli ilmassa ollut paljon tuhkaa. Se heikensi näkyvyyttä, että mm Nevis- saaren lentoliikenne pysähtyi.

Lähestyessämme saaren pohjoista kärkeä käynnistimme moottorin ja suunnitelmana oli ajaa moottorilla pohjoiskärjen ympäri. Moottori sammui omia aikojaan. Meille tuli kiire virittää purjeet niin, että emme ajaudu liian lähelle rantaa. Moottori ei käynnistynyt parista yrityksestä huolimatta uudelleen. Päätimme mennä purjeilla ankkurointipaikalle. Sopivan ankkurointipaikan hakeminen purjein puuskittaisen tuulen ja merivirtojen seassa ei ole aivan riskitön. Yhden hukkakierroksen jälkeen päätimme pudottaa ankkurin turvalliselle etäisyydelle muista veneistä. Paikka on nimeltään Little Bay ja sen sijainti on 16N48,4 061W32,3.

Yritimme saada moottoria käyntiin vaihtaen polttoainesuodattimen. Ongelma oli, että Volvon ensikäden varaosapakkauksesta ei löytynyt polttoaineen esisuodatinta. Johtopäätös oli, että esisuodattimen tukkeutuminen estää koneen käynnistymisen. Seuraavaksi pitäisi etsiä uusi suodatin.

Menin seuraavaksi kirjautumaan sisään maahan. Toimitus oli taas pitkän kaavan mukaan. Samantapaiset kaavakkeet täytettiin kolmessa eri paikassa tullissa, maahantulovirastossa ja satamakonttorissa. Lomakkeita oli usein 4-5 päällekkäin kalkkeripaperi välissä. Toimituksesta selvittiin.

Otimme iltapäivätorkut ennen lähtöä tutustumaan satama-alueeseen. Herättyämme Marjatta päätti kiehauttaa kahvit. Hän oli suodattamassa kahvia kuumavesikannu oikeassa kädessään, kun vene heilahti voimakkaasti. Hän yritti pelastaa suodattimen kaatumiselta, mutta sai samalla kannusta kiehuvaa vettä vasemman käden ranteelle.

Veneeseen tuli hetkeksi pieni paniikki. Käsi saatiin kuitenkin melko nopeasti ämpäriin viileään veteen. Vesi yritettiin pitää viileänä upottamalla sen sekaan mm kylmiä olut tölkkejä jääkaapista. Veneen lääkevarastossa oli sopivasti ns rasvalaastaria jolla peitimme paloalueen ja sidoimme sen sideharsolla ja lopuksi lakanasta leikkaamaamme siteeseen. Satama-alueeseen tutustuminen jäi siltä illalta.

Illalla alkoi voimakas vellonta ankkuripaikalla. Mainingit tulivat jostain vaikka tuuli ei ollut kova. Vene keikkui sietämättömästi ja teki nukkumisesta katkonaisen ja tuskaisen.

31.3.2009 Tiistai. Kohti pohjoista.

Nostimme ankkurin aamulla 05:45 ja ajoimme koneella ulos hiekkasärkkien välistä väylää seuraten. Päästyämme väljille vesille nostimme purjeet ja saimme mukavan 6 – 7 solmun nopeuden lounaaseen. Olimme kirjautuneet ulos maasta samalla, kun kirjauduimme sisään. Suunnitelmana oli purjehtia saaren länsirannan pohjoisimman sataman Deshaiesin edustalle ankkuriin yöksi ja jatkaa siitä käymättä maissa.

Purjehdus oli vauhdikasta varsinkin saaren eteläistä niemen kärkeä kierrettäessä. Näissä solissa tuuli kiihtyy ja antaa mukavan lisävauhdin jos suunta on sopiva. Tällä kerralla jouduimme pienentämään purjeita reilusti. Käännyttyämme kohti pohjoista saaren länsirannalla tuuli tyyntyi kahden tunnin ajaksi, mutta virisi uudelleen, joten lopun matkasta saimme taas edetä purjeilla.

Saavuimme Deshaies´in edustalle 8,5 tunnin purjehduksen jälkeen. Matkaa oli kertynyt n. 50 Nm ja ankkuroimme paikkaan 16N18,4 061W47,9. Emme menneet maihin, tyydyimme katselemaan maisemaa veneestä. Rannalta loistivat mm Hemingway – nimisen ravintolan neonvalot.