Olim
me varanneet kiertoajelun tälle päivälle. Auto odotti sopimuksen mukaan rannalla. Auto oli tavallinen 
avolava. Lavalle oli tehty penkit ja aurinkosuoja. Ahtauduimme koko porukalla penkeille ja kuljettaja pamautti perälaudan kiinni. Sitten mentiin. Kuljettaja oli rauhallinen ja ammattitaitoinen. Hän osasi ajaa niin, että kukaan ei tuntenut pelkoa. Jyrkissä ylämäissä toivoi, että perälauta pysyy hyvin kiinni.
Kiertelimme saaren teitä poiketen näköalapaikoille joilta avautui mahtavia näköaloja saaren muihin osiin merelle ja lahtiin. Matkalla poikkesimme merikilpikonna farmille. Siellä kasvatettiin merikilpikonnia. Kun ne olivat kehittyneet sille asteelle, että niillä oli selviytymisen edellytyksen luonnossa, ne vapautettiin.
Farmin on perustanut laivahaaksirikosta pelastunut mies. Hän oli ajelehtinut merellä rannikon läheisyydessä puulautan varassa kaksi vuorokautta. Joku kalastaja huomasi ja luuli hän
tä merikilpikonnaksi. Ne olivat silloin kalastajien saaliita ja tämä lähti saaliin perään. Yllätys oli suuri kun löytö osoittautuikin lautojen varassa kelluvaksi ihmiseksi. Kiitollisena pelastumisestaan hän päätti tehdä loppuelämänsä jotain merikilpikonnien hyväksi ja perusti tämän kasvattamon.
Matkan aikana joka mies kokeili millaista on palmuun kiipeäminen. Vanhemmathan muistavat vielä Kekkosen kiipeämisen palmuun Havaijilla.
rantaravintolaan illalliselle. Siellä esiintyi ”Steelband”. Ruoka oli kreolilaistyylistä ja musiikki oli eksoottista. Jollan 
kanssa suunnistettiin pimeässä Meritähdelle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti