Malahide

Nukuimme pitkään ja syötiin periteisen aamiaisen mm puuroa ilman suolaa. Aamulla telakan työnjohtaja tuli tarkastamaan veneen kolhun ja totesi, että vaikka vuotoa ei ole havaittu on ruhje hyvä paikata, muuten kosteus pilaa lasikuidun päästessään kerrosten väliin. Puolen päivän aikaan Meritähti nostettiin lukin avulla ylös, siirrettiin marinan kentälle ja tuettiin sinne. Korjaus aloitettiin heti hiomalla ruhje auki, niin että paikka voi kuivua viikonvaihteen aikana. Meille järjestettiin portaat, joita myöten pääsimme veneeseen. Jatkoimme siellä asumista samalla tavalla. Aallokko ei enää keikuttanut, mutta muuten olo veneessä jatkui kuten ennen.

Kipparia lukuun ottamatta muu miehistö lähti iltapäivällä tutustumaan Malahiden linnaan. Apuna suunnistuksessa oli satamaesitteen kartta ja kertoman mukaan linna sijaitsi 10 min kävelymatkan päässä. Miehistö käveli ja käveli ja käveli. Innokkaimmat Marjatta ja Kirsi jatkoivat kun muut jo alkoivat epäröidä ja pysähtyivät kyselemään ja tutkimaan karttaa. Kaikkiaan etujoukko käveli yhteen suuntaan tunnin 10 min sijasta. Muulle joukolle selvisi, että oltiin menossa väärään suuntaan, etujoukkoa ei kuitenkaan enää näkynyt missään. Etsitty linna itse asiassa sijaitsi kaupungin keskustassa ja karttaan merkitty linna olikin aivan muu kuin tekstissä mainittu ja sijaitsi viereisessä kylässä. Sellaista sattuu suuressa maailmassa pienelle ihmiselle. Himo kävelijöitä odotellessaan Tiina, Emilia ja Petri tutustuivat kalliomuodostelmaan ja keräsivät kiviä, sekä simpukoita. Lopulta kaikki olivat matkalla oikeaan linnaan ja oikeaan suuntaan. Linna löytyi, mutta oli jo suljettu siltä päivältä. Kahvio sentään oli avoinna.