Markku oli luvannut tulla käymään veneellä marraskuun alussa. Hän lensi Las Palmasiin lauantaina Tukholman ja Madridin kautta. Sain Jussilta ohjeet miten kentältä tullaan marinaan. Ensin otetaan bussi no 60, sillä päätepysäkille ja loppupätkälle taksi. Välitin ne Markulle. Hän vanhana maailman matkaajana selvisi reissusta hyvillä tyylipisteillä, vaikka ei malttanutkaan noudattaa annettua ohjetta.Ainoa ongelma syntyi matkalaukusta. Moganin bussin kuljettaja vaatii Markkua laittamaan laukkunsa ruumaan. Päätepysäkillä kuljettaja lähti niin kiireesti, että Markku ei ehtinyt ottamaan sitä ulos ruumasta.
Laukunmetsästys värittikin seuraavan parin päivän ohjelmaamme. Pelastukseksi osoittautui tallella ollut matkalippu. Bussiaseman palvelupisteessä ilmoitettiin, että lipussa olevan koodin perusteella tiedetään bussin numero ja kuljettajan nimi.
Tiistaiaamuna palvelupisteestä soitettiin ja ilmoitettiin, että laukun voi noutaa heiltä. Sisällön tarkastuksessa myöhemmin ilmeni, että sieltä oli verotettu kaksi pakettia kahvia ja sateenvarjo. Reissulla aina rähjääntyy ja mittatappioita tahtoo syntyä.
Vietimme aikaa tutustuen kaupunkiin. Maanantai – iltana kävimme tutustumassa paikalliseen Suomi – kerhoon. Kerholla oli tanssi-ilta ja Markku innokkaana tanssijana tanssitti kaikki vapaat tytöt. Kerholla oli iloinen tunnelma ja vilkas meno päällä. Jäsenten ikärakenteesta johtuen siellä tunsi itsensä nuoreksi. Nautimme kerhon baarin edullisista antimista ja osallistuimme arpajaisiin. Illan arpajaisten pääpalkinto, hunaja rommi pullo, osui Markulle. Arpajaisvoiton jälkeen alkoi kuulua supinaa, että paikka on tarkoitettu vain jäsenille. Lähdimme jatkamaan matkaa.
Markku tuli muutamaksi päiväksi ottamaan aurinkoa. Valitettavasti sitä oli tarjolla hyvin rajallisesti. Taivaalla roikkui useina päivinä sitkeästi pilvipeite. Päätimme mennä viimeisenä päivänä saaren eteläosaan Puerto Ricon turistikeskukseen. Gran Canarian eteläosa on melko aurinkovarmaa aluetta. Saaren keski- ja pohjoisosan vuoret pysäyttävät pohjoisesta tulevat sadepilvet.
Vuokrasimme auton ja ajoimme Markulle ennestään tutun hotellin paikoitusalueelle. Markku parkkeerasi itsensä hotellin uima-altaalle ja minä sisälle jonkinmoiseen yhteistilaan kirjoittelemaan näitä tarinoita. Illalla auringon laskeuduttua ajoimme Inglesiin. Tutustuimme siellä ostoskeskukseen ja myöhemmin Jorma Kalevin ylläpitämään Tiffany yökerhoon. Paikka oli vilkas ja muistutti sisustukseltaan suomalaisia 70 luvun yökerhoja.
Markun lento lähti perjantaiaamulla 02:45, joten emme voineet viipyä illan vietossa puoltayötä pidempään. Markku lähti ja kuin kohtalon oikusta seuraava päivä avautui aurinkoisena ja lämpimämpänä kuin ennen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti