
Ensimmäisenä tuli tekstiviesti ” Taksissa ollaan, tullaan henkemme kaupalla ”. Viiden aikoihin he ilmestyivät suoraan veneelle. Ensimmäinen kokemus Karibiasta oli heille hikinen jonotus maahantuloselvityksessä. Odottaminen oli tuskaisaa ja toiminta kaikkea muuta kuin joustavaa. Kentällä ”viralliset” taksit olivat loppuneet. He ottivat vähemmän virallisen sopivalla hinnalla. Meno oli hurjaa. Aina ollut varmaa selvitäänkö matkasta hengissä. Selvittiin kuitenkin ja siitä kuljettaja sai 5 dollarin tipin.

Rodney Bayn marina oli tämän jälkeen mieluisa kokemus. Hyvät palvelut, suihkut ja ravintolat. Veneelle majoittumisen jälkeen Tuula, Marjatta ja Seppo kävivät iltapalalla rantakuppilassa samalla kun minä kirjoittelin edellisiä blogitekstejä.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti