


Siirryimme takaisin veneelle. Nostimme ankkurin hieman haikein mielin ja suuntasimme Fort de France edustalle. Ankkuroimme muiden veneiden sekaan lahdelle ja siirryimme jollalla kaupunkiin. Tuula ja Marjatta olivat odottaneet jo pitkään tätä shoppailu mahdollisuutta. He ottivat siitä kaiken irti, vaikka tuomisia olikin harvinaisen vähän. Iltapäivä kului reissulla. He olisivat tehneet ostoksia enemmänkin, mutta ongelmana oli, etteivät he enää lopuksi löytäneet kaikkia alkukierroksella merkitsemiään kohteita.
Seppo ja minä menimme venetarvikeliikkeeseen. Olin päättänyt, että akut vaihdetaan nyt eikä viidestoista päivä. Jouduimme pettymään. Liikkeessä ei ollut meille akkuja. Pettymystä syvensi omistajan ilmoitus että ei koko saarella olisi nyt akkuja tarjolla, koska varastot olivat lakon aikana tyhjentyneet. Asia oli vaikea uskoa, mutta emme osanneet vastaankaan väittää.

Jalat alkoivat väsyä ja päätimme turvautua kyselemään neuvoja. Paikallisten puhuessa ranskaa ja vain ranskaa jouduimme käyttämään kuvakieltä sanomamme perille saamiseksi. Suuta alkoi lopulta kuivata kun esitimme ongelmaamme spray-pullon tarpeesta. Vastauksena oli runsaasti ystävällisiä hymyjä, monia pään pyörityksiä ja viittoiluja kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin. Lopulta päädyimme paikalliseen kiinalaisten pyörittämään ”Motonettiin”. Valitsimme väriksi keltaisen neon värin. Uskoimme sillä saavutettavan parhaan näkyvyyden. Se voisi loistaa pimeässäkin.

Marssimme yhtä jalkaa takaisin jollan luokse todeten, että rouvilla on mennyt vielä pidempään. He eivät olleet vielä odottamassa veneelle pääsyä. Saimme odotella pitkän tovin ja soitella perään ennen kuin saimme heidät lopettamaan ostoskierroksensa. Jollailimme veneelle ruuan laittoon.

Ruokailun jälkeen saimme rannalta Karibian miehistöltä tekstiviestin., He olivat havainneet meidät rannalta.. Heidän vieraansa uivat rannalta vierailulle veneeseen. Suorituksesta heidät palkittiin oluella. Tuuli voimistui ja vaihtoi suuntaa. Aloin epäillä ankkurin pitävyyttä ja paikkaa. Siirryimme hieman ulommaksi muista veneistä. Paikan rauhaa häiritsee lujaa ajavien yhteysalusten synnyttämät mainingit, jotka keikuttavat usein ilkeästi.
Uni tuli keikutuksesta huolimatta nopeasti auringonlaskun jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti