Lentoasemalle saavuimme hyvissä ajoin ja koneeseen selvisimme ilman hankaluuksia. Käsimatkatavaroistani löytyy yleensä jotain, ei sallittua, mutta nyt sekin puoli oli kunnossa.
Ensimmäinen välilasku oli Amsterdamissa. Odotusaikamme oli kuusi tuntia. Päätimme mennä junalla katsomaan miltä Amsterdamin keskusta näyttää maanantaiaamuna. Ihmiset olivat matkalla työpaikoilleen ja myöhemmin alkoivat aamuvirkut turistit täyttää keskustan katuja. Kiersimme keskusasemalta muutaman korttelin pituisen kierroksen kanavan reunoja pitkin.Matkalla oli kauniita puistoja, viehättäviä kahviloita, epämääräisen näköisiä ja tuoksuisia ”luukkuja” ym. Kaupunki on erittäin kansainvälinen. Polkupyöräilijöitä on runsaasti. Minulle jäi sellainen vaikutelma, että riski jäädä polkupyörän alle on suurempi kuin riski jäädä auton alle.
Kierroksen loppupäässä kuin pisteenä iin päällä oli ”SEX MUSEUM”. Päätimme, että emme käy tutustumassa näyttelyyn. Museo sopii tietenkin kaupunkiin, joka on kuuluisa mm punaisten lyhtyjen alueestaan. Siellä voinee käydä virkistämässä muistiaan ainakin siinä vaiheessa kun ei enää muista mitä varten ne tytöt siellä ikkunan takana ovat vähissä vaatteissa ja verhotkin on unohtuneet auki.Loimaalla on maatalousmuseo ja siellä on edustava näyttely elämän menosta maalla kautta aikojen. Lisäksi erityisiä teemoja, tässä voisi olla yksi teeman aihe. Eihän aihe sinänsä ole mikään Hollantilaisten yksinoikeus. Ei muuta kuin suurella joukolla tutustumaan.
Toinen välilasku Barcelonassa ja neljä tuntia siellä kului lentoaseman penkkejä ja käytäviä kulutellen. Pitkän ja puuduttavan lentomatkan jälkeen saavuimme Teneriffan pohjoiselle lentokentälle. Taksilla siirryimme Santa Cruzin satamaan veneelle, joka oli selvinnyt yksin oikein hyvin. Raivasimme makuusijat itsellemme ja päätimme nukkua pitkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti