31. joulukuuta 2008

Kohtaaminen Tenarezen kanssa

VHF kautta saimme selville, että olemme Tenarezen kanssa lähellä toisiamme. Teemu ehdotti, että pidetään pieni breikki ja kuvataan toistemme veneitä täysillä purjeilla. Meille idea sopi ja ohessa muutamia otoksia molemmista veneistä.



Kalastusta Atlantilla

Purjehduksen ohella olimme valmistautuneet kalastamaan matkan aikana. Las Palmasista hankittiin varustusta mm yksi avomerikela vapoineen ja vieheineen. Olimme saaneet hyviä ohjeita kokeneilta merenkävijöiltä. Yksi tärkeimmistä oli valita riittävän vahva siima. Käytännössä olisi mukavinta nostaa 3 – 6 kg kaloja päivittäin sopivasti kulutuksen mukaan. Ei kuitenkaan voi valita, millaiset ja minkä kokoiset kalat nappaavat kiinni. Varusteet pitää valita isomman mukaan. Ison kalan narraaminen on aina mielenkiinnostavampaa kuin normaalikokoisen.. Ongelmana on saaliin saaminen veneeseen. Jos niitä tulee usein, mitä niillä voi tehdä, kaikkea ei jaksa syödä ja säilytystilat ovat rajalliset. Meidän kohdallamme ei tämmöisiä ongelmia syntynyt, saalis pysyi niukahkona.

Yksi ohje oli että ei kannata yrittää nostaa napannutta kalaa vauhdissa olevaan veneeseen. Nopeuden pitäisi olla alle 5 solmua ( 9 km/h), muuten riski siiman katkeamisesta on liian suuri. Voi olla että saat vain kalan leukaluut. Siima pitäisi kiinnittää niin, että se kulkee mahdollisimman korkealta veneestä veteen. Tällöin kalan on vaikeampi pistää vastaan kun se ensin saadaan pinnalle.

Purjehduskilpailun lisäksi oli suomalaisten kesken aistittavissa myös kalastuskilpailu. Pelin avasi Xia nostamalla 6 kg ( myöhemmin 8 kg ) tonnikalan. Me saimme samanaikaisesti 3 ja 4 kiloiset Dorarot. Innostuneena ilmoitimme saaliistamme Xialle, joka pudotti meidät maanpinnalle ilmoittaen 14 kg tonnikalasaaliista. Varsinainen kilpailu ratkesi tähän. Saimme kerran suurehkon kalan siiman päähän, mutta siitä jäi muistoksi ainoastaan mittavat hampaiden jäljet vaappuun.

Kaikkiaan saimme kolme kalaa. Pieni osa kalasta nautittiin välittömästi raakana ja loput paistettiin päivälliseksi.

Saaliiksi tuli myös lentokaloja, jotka yön aikana vahingossa lensivät veneen kannelle, eivätkä päässeet jatkamaan matkaansa. Lentokalat elävät yleensä vedessä, mutta niillä on alkeelliset siivet joiden avulla ne voivat lentää 50 – 150 m matkoja saalistavia kaloja hämätäkseen. Kalat lentävät yleensä parvissa.


Välähdyksiä mereltä

Merellä olimme lähes kolme viikkoa näkemättä rantaa. Monena iltana oli näkyvissä mahtava auringon lasku. Itsenäisyyspäivää ja pikkujouluja vietimme Atlantilla. Yleensä meno oli leppoisaa ja rauhallista, mutta joskus mainingit muistuttivat olemassaolostaan. Tarvittaessa teimme erilaisia huoltotöitä kuten purjeen ompelua. Ukkospilvet uhkasivat harvoin, mutta myös hienoja sateenkaaria näkyi taivaalla.


Lähtö 23.11.2008 veneestä kuvattuna

Kaksi tuntia ennen starttia veneet alkoivat siirtyä laitureista lähtöalueelle. Satama-altaassa mentiin jonossa muiden veneitten seassa. Laitureilla ja rannoilla oli runsaasti saattajia. Saattelijoiden mukana oli ilahduttavan paljon suomalaisia.

Lähtölinjalla syntyi ruuhkaa kun veneet hakivat sopivaa väliä ja tuulta. Törmäyksiltä ilmeisesti vältyttiin ainakin oman veneemme kohdalla. Muutaman tunnin aikana veneet hajaantuivat niin, että tilaa oli kaikille. Seuraavana aamuna oli näkyvissä enää kaksi venettä.


18. joulukuuta 2008

Maaliin päästiin onnellisesti

Valitettavasti en pystynyt päivittämään tätä blokia johtuen heikoista linjoista, kiireistä ja ehkä pienestä väsymyksestäkin. Viivyimme Saint Lucialla maanantaiaamuun asti. Maanantaina purjehdimme Martiniquelle Fort-de-France´n edustalle. Hoidimme siellä maahantulo muodollisuudet ja ostimme lentoliput kotiin kolmelle. Martti, Lasse ja minä lensimme kotiin ja kirjoitan tätä jo kotona Loimaalta. Veneeseen jäi Kalevi, Jaakko ja Vesan. Kalevin ja Vesan vaimot liittyivät myös mukaan miehistöön.

ARC - kilpailussa kokonaisaikamme oli 19 vrk 11 tuntia 7 min 20s. Tulimme maaliin sijalla 81. Lopulliset tulokset julkistetaan 20.12.2008 palkintojen jakotilaisuuden jälkeen myös netissä. Lopullisissa tuloksissa otetaan huomioon moottorilla ajotunnit ja ja ns. tasoituskerroin, jolla tasataan eri veneiden ja miehistöjen välisiä laskennallisia ja tilastollisia eroja. Uskomme, että sijoituksemme paranee ainakin omassa luokassamme B, johtuen vähäisistä moottorilla ajotunneista (5,5 h ).

Itse palaan veneelle helmikuun 9 päivänä. Tarkoituksena on tutustua purjehtien Karibian saaristoon ja päättää mihin suunnata veneen kokka huhtikuun lopussa. Vaihtoehtoina on telakoida vene Karibialle, suunnata Panaman kanavaan ja Tyynelle merelle, tai lähteä paluumatkalle kohti Suomea. Vaikea päätös, mutta eiköhän se synny.

Mikäli olet kiinnostunut lähtemään miehistöön mukaan jollekin näistä vaihtoehdoista laita viestiä osoitteeseen symeritahti@gmail.com.


Lähipäivinä teen yhteenvedon kuvien kera kisaosuudesta.

Kiitos omalle miehistölle erinomaisesta jaksamisesta ja aktiivisuudesta ylityksen aikana.


Kiitos Katriinalle,Antille, Sakulle ja muille, jotka tukivat matkantekoa lähettämällä erilaista informaatiota sähköpostilla.


Kiitos kaikille niille, jotka ovat edesauttaneet tämän matkan toteutumista eritavoin.


Kiitos tämän blokin lukijoille mielenkiinnosta. Kilpailun aikana päivittäinen lukijajoukko nousi satoihin ja lähes kymmenkertaiseksi alkumatkaan verraten. Sivustoa on luettu 19 eri maassa suomenkieltä taitavien toimesta.



12. joulukuuta 2008

XIX - päivä merellä. 12.12.2008 perjantai

Purjehdimme yön genualla ja isolla spiirattuna virsikirjaksi. Aallokko, jonka korkeus oli 3 - 4 m, veneen takaa työnteli meitä tuulen ja virran ohella kohti Saint Luciaa 6 - 7 solmun nopeudella.
Aamulla aamiaisen jälkeen meri oli tasaantunut niin, että päätimme vaihtaa spinaakkerin loppurutistusta varten. Kaikki oli valmiina sukan ylös vetoa varten, kun Vesa pyysi odottamaan. Hän oli huomannut styyrpuurin puoleisen ylävantin vaijerissa kolme katkennutta säiettä. Tuuli oli 16 - 20 solmua. Päätimme olla avaamatta spinnua turvallisuussyistä. Jatkoimme virsikirjalla pitkälle iltapäivään. Menetimme tällä luultavasti 2 tuntia ja 1 - 2 sijaa kilpailussa. On kuitenkin parempi tulla maaliin parin
kolmen katkenneen vaijerisäikeen kanssa kuin katkenneella mastolla. Vaurio ilmeisesti tuli eilisessä ukkospuuskassa, kun emme ehtineet rullata spiirattua genuaa sisään ennen myräkkää. Ylävantin vaijeri on pieni, mutta ilmeisesti silläkin on oma tehtävänsä maston tuennassa.

Illansuussa tuuli vaimeni alle 10 solmun ja vauhtimme laski oleellisesti. Päätimme nostaa spinnun lopputunneiksi. 24 tunnin aikana kertyi matkaa n. 160 mailia.

Päivän aikana meitä seurasi yksittäinen delfiini noin 3 tunnin ajan. Siitä ei kuitenkaan onnistuttu saamaan kunnon kuvaa. Se ilmestyi pintaan aina odottamattomasta paikasta ja sukelsi takaisin pinnan alle saman tien.

Olemme koko päivän eläneet maaliintulon odotustunnelmissa. Kaikki ovat käyneet pesulla ja osa on ajanut partansa. Edustuspaitoja on katseltu valmiiksi päälle puettavaksi kun maalilinja lähestyy.
Olemme saaneet monia onnentoivotuksia omaisilta, tuttavilta ja ystäviltä. Kiitos niistä.

"Maata näkyvissä" huusi vahtivuorossa ollut Vesa klo 19.30. Kaikki ryntäsivät kannelle ihmettä katsomaan. Martiniquen vuoret alkoivat erottua horisontista. Matkaa maaliin oli vielä silloin yli neljä tuntia.

Miehistö ravittiin tänään seuraavalla menulla:
Aamiainen normaali totuttu puuro ja muut lisukkeet. Lounas Pasta Catalonia ja uunituoreet patongit. Päivällinen, Pasta Berlusconi. Siihen käytettiin lounaan tähteet ja jatkettiin edellispäivän päivällistähteillä. Lopputulos oli sekava kuin Italian poliittinen tilanne, värikäs ja maukas. Jälkiruokana Magedonia de Frutas.
Ylijäämäisen papuvarastomme hyödyntämiseksi olemme vastaanottaneet muutamia hyviä reseptejä. Kiitos niistä. Kaikissa oli huomattu varoittaa tämän ruoka-aineen kiusallisesta sivuvaikutuksesta. Se on nyt arvioitava entistä tarkemmin, kun emme enää ole merellä.

Arvioimme ylittävämme maalilinjan kolmen tunnin kuluttua. Maalilinjan ylityksen kunniaksi veneessä tarjotaan kaakaorommitoti "pikkujalka special".

Matkan ollessa viimeisillä metreillä on todettava, että miehistö on hämmästyttävän pirteässä kunnossa niin henkisesti kuin fyysisestikin. On vaikea kuvitella, että olemme olleet tässä veneessä lähes kolme viikkoa, eikä missään vaiheessa ole ilmennyt mitään pitkästymisen merkkejä. Kaikilla on ollut koko ajan puuhaa riittävästi.

Uskon, että tarkka päivärytmi jota olemme noudattaneet tiukasti esim ruokailujen, siivouksen ja levon kanssa on oleellinen osa jaksamista. Välillä tuntuu, että ruokaa tehdään koko ajan. Joskus seuraava kokki on joutunut odottamaan että edellinen on saanut tiskit valmiiksi ennen kuin on voinut aloittaa seuraavan aterian valmistelut. Tästä on seurannut, että ns välipaloja on koko matkalla nautittu erittäin vähän. Niitä ovat olleet lähinnä kahvin kanssa nautitut korput, jotka maultaan eivät ole vastanneet
kotona saatavia korppuja.

11. joulukuuta 2008

XVIII - päivä merellä. 11.12.2008 torstai

Yön purjehdimme virsikirja - asetuksella myötätuuleen suoraan kohti maalia. Illalla yritimme pohjoisemmaksi, mutta voimakas aallokko teki hankalaksi purjehtimisen muuhun kuin myötätuuleen ja - aallokkoon. Loivasti poikittain aaltoon nähden purjehdittaessa aallokko rullasi venettä voimakkaasti. Se taas lätkytti purjeita ja nopeus kokonaisuudessaan putosi liikaa.
Taivaalla oli koko päivän uhkaavia pilviä. Ne saivat aikaan lyhyehköjä sadekuuroja ja tuulenpuuskia.
Yksi näistä voimakkaimmista pääsi yllättämään meidät. Ehdimme rullata ison purjeen sisään, mutta emme puomilla tuettua genuaa. Myräkkä nousi, tuuli puhalsi ja satoi voimakkaasti. Genuan skuutin bloki särkyi, mutta muuten säästyimme vahingoilta. Positiiviselle puolelle voi laskea perusteellisen suihkun vesisateessa. Päivän peseytymistarpeet tuli hoidettua samalla hampaita lukuun ottamatta. Maileja kertyi 24 tunnin aikana 174. Tulos ei ole huono, mutta liian moni kilpailija on saanut aikaan enemmän
maileja.

Tällä hetkelläkin purjehdimme virsikirja asetuksella myötätuulessa ja -aallokossa suoraan kohti maalia. Nyt haluaisimme hieman enemmän etelään.

Päivän menu: aamiaiseksi puuro, kahvi, tee, tuoremehu, näkkileipä, leikkeleet ja luumuja. Lounas: Pasta - nakki - perunahöystö. Maistui mainiolle. Meritähden oman reseptin mukaan.
Päivälliseksi on luvassa erikoishöystöä, jossa on pohjana lounaalta jäänyt perushöystö. Sen kokki jatkaa sopivaksi katsomillaan veneestä löytyvillä eineksillä. Jälkiruuaksi on luvassa räiskäleitä.

Ruokatarpeista on toistaiseksi koskemattomana hernekeittona ostetut purkit. Ne osoittautuivat pavuiksi tomaattiliemessä. Pavut eivät toistaiseksi ole improvisoineet kokkeja.

Matkaa maaliin on tällä hetkellä jäljellä n. 190 mailia. Uskallamme odottaa, että seuraava yö on viimeinen matkalla nukuttava yö. Parhaassa tapauksessa tulemme maaliin valoisana aikana. Tuskin kukaan kuitenkaan malttaa nukkuen odottaa maalilinjan ylitystä vaikka se tapahtuisikin yön hiljaisina ja pimeinä vaikkakin kuun valaisemina tunteina.