1. syyskuuta 2008

01.09.2008 maanantai

Herättiin aamulla ja kuulimme myös laivaston aluksen herätyksen. Aamiaisen jälkeen siirryimme ankkuripaikalta marinan laituriin. Kirjautumisseremoniat olivat monipuoliset. Papereita täytettiin runsaasti ja käsin tietenkin. Passit ja vene dokumentit tarvittiin. Satamamaksu oli 22,72 sisältäen sähkön, veden ja suihkun.

Lähdin etsimään paikallista apteekkia salvan hankkimiseksi. Sellainen löytyi. Esitin asiani ensimmäiselle tytölle , joka kutsui paikalle vanhemman naishenkilön joka vielä varmuuden vuoksi kutsui paikalle itse apteekkarin. Asiat selvisivät ja sain tarvittavat ja laastarit ja salvat mukaani.
Satama-altaassa uiskenteli runsaasti kookkaita kaloja. Yritin kysyä paikalliselta elekielellä syödäänkö noita, vastaus oli niin kuvaannollinen, että ymmärsin että ei missään tapauksessa – HYI!



Sataman edessä olevalta bussipysäkiltä selvisi, että voisimme hypätä siitä kiertoajelulle. Tarkoitus oli istua turistibussin avonaisella toisen kerroksen penkillä niin pitkään, että tulisimme takaisin lähtöpisteeseen. Kaikki meni hyvin runsaan tunnin ajan, mutta sitten bussi pysähtyi ja kuljettaja komensi meidät ulos, ajelut kuulemma päättyvät tältä päivältä. Olimme hämmästyneet ja harmissamme ja katselimme 10 euron lippujamme. Kuljettaja yritti lohduttaa, että voimme jatkaa huomenna lippu on voimassa 24h. Niinpä, mutta me emme ole täällä enää huomenna ja missähän päin kaupunkia olemme nyt?? Avuksi piti vinkata taksi, joka ymmärsi minne haluamme mennä. Hän ei kuitenkaan suostunut kertomaan paljonko kyyti maksaa, sanoi vaan, että hänellä on kyllä mittari. Minkäs teet hypättiin kyytiin ja jouduimme huomaamaan saman kuin jo bussissa, Porto on suurkaupunki eikä mikään kylä pahanen. Taksa oli kuitenkin kohtuullinen 14 euroa niin pitkästä matkasta. Kotona ei taksi taida edes tuntea alle 20 euron taksaa.


Portossa oli hieno hiekkaranta, joka oli kansoitettu kiitettävästi ja vanhoja kaupunginosia joissa oli kunnioitettavan näköisiä kivirakennuksia ja patsaita. Ne kertovat, että kaupungilla on merkittävä historia.

Tulimme tänne osaksi sen vuoksi, että tarvitsemme polttoainetäydennystä. Tankilla kerrottiin, että diesel on loppu ja huomenna tai ylihuomenna tulisi täydennystä. Emme jääneet odottelemaan tankkiauton saapumista vaan tyhjensimme loput kanistereissa olleet dieselit tankkiin huomisen etappia varten. Toivottavasti siellä olisi polttoainetta saatavilla.Illalliseksi nautimme pastaa ja ruokajuomaksi punaviiniä kuinkas muuten. Taas nukahdin sohvalle, en kuitenkaan liian viinin johdosta, mutta 0,25 l rentouttaa kivasti ja on lääkärinikin suosittelema tai ainakin hyväksymä pienimpänä pahana.

Ei kommentteja: