
Las Palmasin satama on suuri. pohjoisesta lähestyttäessä joutuu pelkästään aallonmurtajan reunaa ajamaan 5 km ennen kuin pääsee sisäänajoaukkoon, josta on vielä pari kilometriä huvivenesatama-altaaseen. Ajoimme ensin polttoaine laituriin ja tankkasimme matkan tähän mennessä edullisinta dieseliä. 80l á 0,85 €/l. Tässä hinnassa ei voi veroja olla kovinkaan paljon.
Satamatoimisto oli suljettuna ja jouduimme odottamaan sen avautumista tunnin verran. Saimme paikan laiturista no 17. ARC kilpailun osanottajana saimme alennusta ja maksu oli sähköineen suihkuineen 14 €/vrk. Peruutimme laituriin ja kaivoimme limaiset ja likaiset mooring köydet, joilla veneen keula kiinnitettiin tukevasti. Nyt oli taas käyttöä langonkille. Raumalaisella oli suuria vaikeuksia luottaa langonkin rakenteeseen, mutta lopulta saimme houkuteltua hänet laiturilta takaisin veneeseen sitä myöten. Kari keräsi rohkeutensa kun satamaan tulo drinkin tarjoiluaika lähestyi.
Kippari jäi veneelle ja tutkimaan sataman ihmeellisyyksiä, kun muu miehistö suuntasi hankkimaan muona täydennystä. He kävivät lähistön Hyperdinossa ja muiden oivallisten ostosten lisäksi tekivät varsinaisen löydön. Punaviiniä 0,75l hintaan 0,85 €. Viini osoittautui vielä aivan kelvolliseksi. Viinirypälemehu olisi maksanut 2,10 €/l. Takaisin pojat tulivat taksilla maksu 3,5 €.
Minä vierailin tällä välin rannan nettikahvilassa. Monet naputtelivat kannettavia tietokoneitaan, mutta minä en onnistunut saamaan linjaa toimintakuntoon. Ehkä myöhemmin.
Illallisena oli tarjolla broiler–fileitä curry–kastikkeessa riisipedillä. Illallinen oli mainio, kiitos kokille. Kippari meni nukkumaan aikaisin, mutta muu miehistö piti elämää yllä pitkälle yli puolen yön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti