Herätys seitsemältä. Aamiaisen ja valmistelujen jälkeen irrotimme köydet 09.20. Tarkoitus oli tankata, mutta tankilla oli jono, eikä ollut täyttä varmuutta milloin asema avattaisiin, joten päätimme lähteä eteenpäin.Ilma oli usvainen ja aamun säätiedotus televisiossa lupasi sadekuuroja. Muutaman mailin ajettuamme ukkonen iski niin lähellä, että luulimme sen iskeneen veneeseen. Sähkölaitteet kuitenkin toimivat, eikä savua näkynyt. Veneeseen on rakennettu pari vuotta sitten tehokas ukkosenjohdatus mastolta ja vanteilta teräsköliin. Sen pitäisi auttaa, mutta jos salama iskee täydellä voimalla kohdalle niin, ei silloin riitä mitkään johtimet. Tuuli oli heikko ja sekin vastainen, joten ainoa vaihtoehto eteenpäin pääsemiseksi oli moottorilla ajo.
Kello 11 nousi oikea hernerokkasumu. Näkyvyyttä oli vain muutama veneen mitta. Käynnistimme tutkan lisäksi automaattisen merkinantotorven. Sumutorven merkkiääni varoittaisi ainakin pienempiä veneitä ja isommat näkyvät tutkassa. Meidän pitäisi näkyä muiden alusten tutkissa tehokkaan passiivisen ja aktiivisen tutkaheijastimen ansiosta.
Sumu alkoi hälvetä 2 tunnin kuluttua. Ranta on täynnä kalastajien pyydysmerkkejä ja niiden väisteleminen on täyttä työtä. Pimeällä rannan läheisyydessä ajaminen on vaarallista, koska pyydysmerkkejä on mahdoton nähdä. Useimmiten itse pyydykset ovat niin syvällä, että ylitse voi ajaa ilman ongelmia. Ruotsalainen purjehtija kertoi, että joskus pyydykset ovat myös lähellä pintaa ja useampi merkki on yhdistetty toisiinsa pinnalla olevalla narulla.
Koneella ajo alkoi maistua puulle ja päätimme mennä seuraavaan satamaan nimeltään Viana De Castello. Olimme vaihtaneet maata ja tulleet Espanjasta Portugalin puolelle. Vaihdoimme kiireellä kohteliaisuuslipun ennen satamaan tuloa. Huvivenesatama sijaitsi 2 mailia aallonmurtajan takana jokisuistossa. Varsinaiseen satamaan pääsemiseksi oli avattava sisäänajoväylän yli kulkeva kävelysilta.
Silta aukesi, ensin tuli yksi vene ulos ja me ajoimme sen jälkeen sisään. Laituripaikalle opastettiin kiitettävästi ja veneen kiinnittämisessä autettiin. Satamakonttori oli tähän mennessä byrokraattisin Veneen dokumentit ja miehistön passit tarvittiin ja ne piti esittää ensimmäisen kerran tämän matkan aikana. Satamamaksu oli 25,80 €/vrk sisältäen sähkön. Suihkusta piti maksaa erikseen 1,27 € käynniltä. Internetiä ei löytynyt.
Riitta ja Matti lähtivät kävelylle kaupungille. Ilman karttaa he joutuivat keskustan ulkopuolelle ja löysivät suuren marketin, joka Riitan mukaan oli suurin mitä hän on nähnyt tähän mennessä. He tekivät joitain ostoksia ja löysivät jopa kauraryynejä, joten puuroaamiaiset on taattu taas joksikin aikaa.
Illallisella oli tarjolla tulisia lihavartaita ja viinissä kokeiltiin puolet kalliimpaa laatua 2,29 €/pullo. Veneen suihkut testattiin ja ne tuntuivat olevan kunnossa. Illalla alkoi marinan vastakkaisella rannalla äänekäs ulkoilmakonsertti. Musiikki oli valittu nykynuorison tyylin ja maun mukaan eikä äänentoistolaitteita säästelty. Ulkoilmasoitanta taukosi kolmen aikaan yöllä, mutta jytke jatkui sisällä vielä aamu kuuteen asti. Edellisen kerran vastaavasta ilmaiskonsertista päästiin nauttimaan Göteborgissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti