9. syyskuuta 2008

09.09.2008 tiistai. Lähtö kohti Madeiraa.

Aamulla Antti kurkisti takahytin ovesta ja totesin koko suunnitellun miehistön olevan paikalla. Aamiaisella uudelle miehistölle yritettiin opettaa terveellisiä ruokatottumuksia kaurapuuron muodossa. Kari mukautui tilanteeseen urhoollisesti, ei ensimmäisenä aamuna vielä kehdannut rutista. Hän ei omien sanojensa mukaan ollut koskenut kaurapuurolautaseen 52 vuoteen. Muidenkin kohdalla oli havaittavissa lievää jarrutusta, ennen kuin kattila saatiin tyhjäksi.

Aamun järjestäytymisen jälkeen lähdettiin tutustumaan kaupunkiin ja täydentämään eilisiä ostoksia. Perunat puuttuivat ja Karin mukaan tarvittaisiin uusi tiskiharja. Nykyinen voisi mainosti jatkaa vielä, mutta mieluummin vessan puolella.


Perunoita etsittäessä niitä löytyi ainakin kahta laatua punaisia ja vaaleita. Tiesin kokemuksesta, että punaiset on vaikea saada kypsäksi, 1,5 h keittämisen jälkeenkin ne tuntuivat vielä kovilta. Kari tiesi, ettei niitä ollut tarkoitettukaan keitettäväksi vedessä vaan ne kypsennettäisiin rasvassa. Kaikki pitää opetella kantapään kautta.

Kari etsi urhoollisesti uutta tiskiharjaa, mutta kysely monilla eri kielillä johti siihen, että hänelle tarjottiin muunmuassa lattiaharjaa. Tiskiharjaa ei löytynyt, mutta sieni kuitenkin. Antti lähti hakemaan moottoriin laturinhihnaa ja kiinnityskoukkuja tavaroiden kiinnittämiseksi. Hihnaa ei löytynyt, mutta koukkuja ja ruuveja kyllä. Niillä kiinnitettiin polkupyörät takahytin seiniin.

Tapasin satamassa muita ARC –kilpailuun lähtijöitä. Yhden ruotsalaisen Gävlestä, kaksi norjalaista ja yhden tanskalaisen. Norjalaisveneen kippari kertoi hänellä olevan ongelmia SSB – radionsa kanssa. Sain ylipuhuttua Jukan, joka lähti konsultoimaan asiassa. Tällä tavalla sain oman radiomme eteen hetkeksi tilaa. Konsultointi ei ilmeisesti ollut riittävää, koska yhteyksiä ei ole syntynyt myöhemmin.

Kello 12 irrotimme köydet ja siirryimme marinan toimiston laituriin uloskirjoittautumista varten. Paperit saatiin kuntoon ja maksut hoidettua. Ennen merelle lähtöä laiturissa käytiin läpi oleellisimmat turvallisuusjärjestelyt. Taas kerran todettiin, että vaikka monia eri apuvälineitä on merestä pudonneen nostamiseksi, on kaikkein tärkeintä huolehtia siitä, ettei sinne putoa. Valjaat kiinni kaiken aikaa, kun on kannella.

Lähdettäessä tuulet olivat heikkoja ja ja jouduimme ajamaan koneella pyydysmerkkejä väistellen. Koneella ajoa kesti 7,5 tuntia. Tuuli nousi kuitenkin ja pääsimme jatkamaan purjeilla. Kari laittoi ensimmäisen aterian - kalkkunaa ja perunoita ruokajuomana vesi. Kukaan ei ollut vielä löytänyt kipparin olut- ja viinikätköä.

Antti perehdytti miehistön ehdottamaansa ja hyväksyttyyn vahtivuorojärjestelyyn. 4 tunnin vahtivuorot 2 miestä kerralla vaihdot 2 tunnin välein ja yksi 2 tunnin ”happy hour” joka päivä 18 -20, jolloin ruokailtaisiin.

Tuuli tuli melko takaa ja oli heikko 4 – 5 m/s. Vauhdin saamiseksi leikkasimme tuuleen reilusti toivoen tuulen kääntymistä myöhemmin. näin saimme vauhdiksi 6 – 7 solmua.
.

Ei kommentteja: