Merelle jälleen ja kohti Irlantia

Lähdimme klo 07.30 kohti alasulkuja, joita on ensin kaksi ja sitten vielä alasataman ja meren välissä merisulku. Alasatamassa luovutimme kaavan avaimen ja kuittasimme veneen ja itsemme ulos kanavasta yhdessä ruotsalaisen ja englantilaisen veneen kanssa.

Ensimmäisenä tavoitteena oli ehtiä Corran pointin edustalla olevaan salmeen ennen kymmentä saadaksemme vuoroveden aiheuttamista virroista hyötyä. Ajelimme ensin puolisen tuntia koneella tyvenessä. Vähän ajan kuluttua nousi tuuli ja pääsimme lopulta etenemään reippaasti purjeilla. Tavoite onnistui ja pääsimme myös jatkamaan matkaa vauhdikkaasti purjeilla. Päätimme ottaa päivän tavoitteeksi Dunstaffanage vierasvenesataman http://www.dunstaffnagemarina.co.uk/default.htm .

Olimme saamassa miehistöön lisävahvistusta Emilia ja Petri olivat lentämässä Glasgown kentälle ja haluaisivat tietää minne suuntaavat sen jälkeen. Annoimme ohjeet parhaan taitomme mukaan ja kyllähän he pienen bussiseikkailun jälkeen löysivät oikeaan paikkaan.

Olimme satamassa hyvissä ajoin klo 14 ja päivän matkasadoksi tuli n. 30 Nm. Satama osoittautui vilkkaaksi ja erittäin hyväkuntoiseksi ja siistiksi. Suihkut olivat englantilaisiksi tosi mahtavat ja tilat juuri rakennetut. Yleensä englantilaiset suihkut ovat rinnastettavissa suomalaisiin tippakannuihin, ja niistä tulee lämmintä vettä juuri niin kauan kun on onnistunut säätämään sekoituksen oikean lämpöiseksi, harvoin siitä ehtii nauttia.

Satamassa oli myös hyvä kohtuuhintainen varustemyymälä ja miehistö käyttikin palveluja hyväkseen ostamalla purjehdussaappaita ja muita varusteita. Vene sai myös toisen vara impellerin.

Tuuli voimistui melkoiseksi ja se aiheutti hieman ongelmia laiturissa olleille veneille. Paikalliselta purjehduksen opettajalta saimme vinkkejä satamista ja reiteistä kohti Dublinia. Seuraavan päivän tavoitteeksi valittiin Pohjois-Irlannin Ballycastle. Matkaa on n. 90 Nm, joten olisi lähdettävä varhain aamulla.

Illalla satamaan tuli lukuisa joukko kielikoululaisia eripuolilta maailmaa mm Intiasta ja Venäjältä. He olivat kielikoulussa Skotlannissa ja lähtisivät seuraavana päivänä purjehdukselle kuudella veneellä. Oppilaat olivat 13 – 16 vuotiaita ja meno oli melko vilkasta. En välttämättä olisi halunnut kippariksi noihin veneisiin, mutta vastuussa oleva kaveri otti asian rauhallisesti tuulen tuivertaessa ja nuorison hyppiessä laiturilta veneisiin ja takaisin. He viettivät aikaansa laulaen, soittaen ja kuka mitenkin. Itse olisin ensimmäiseksi pukenut pelastusliivit koko porukalle. Nuoret olivat fiksuja ja hyvin käyttäytyviä, mutta energiaa runsaasti.