Tavoitteena oli kryssiä Mandaliin, jonne oli alunperin tarkoitus purjehtia suoraan Göteborgista, mutta tullessamme yhdellä halssilla tuulen suunnan vuoksi Arendalin joudumme nousemaan takaisin kaksi päivää. Pitää tottua uusiin yksiköihin, enää ei kannata mitata aikaa minuuteissa. Päivissä arviointi antaa paremman osumatarkkuuden. Ruotsalaiset suosittelivat meille kaunista sisäreittiä. 19 m sillan johdosta, emme voisi kulkea sitä kokonaan. Kohta, jossa voisimme ulkomereltä siirtyä reitille, näytti kartalla kovin sotkuiselta ja kivikkoiselta. Luovuimme ajatuksesta, parempi pysytellä tällä paikallistuntemuksella syvissä vesissä. Satamasta ulos ajettaessa vastaan tuli hieno yksityinen suurehko huvialus Britannian lipun alla, sen tapasimme myöhemminkin muutaman kerran.
Keli osoittautui leppoisaksi. Kolmen halssin vaihdon jälkeen olimme Mandalin edustalla. Meno oli mukavaa ja päätettiin ajaa yön yli suoraan kohti Stavangeria. Melko pian päätöksen jälkeen tuuli tyyntyi täydellisesti joten käynnistimme koneen. Ajelimme koneella kuusi tuntia seuraavan vuorokauden puolelle. Yöllä klo 02.15 tuulen noustua päätimme nostaa purjeet. Matkalla kohdattiin runsaasti verkko- tai muita poijuja. Mitään ei tarttunut köliin, eikä potkuriin.
Tuuli petrasi reippaasti aamun edetessä ja puhalsi melko takaa. 
Viritimme virsikirjan ja vauhti oli 8 – 9 solmua ja huipuksi merkittiin 10,5. Mittarien mukaan päättelimme että n. 1 -1,5 solmun myötävirta auttoi matkan etenemisessä. Vauhdin hurmassa olimme ajaa ohi Stavangerin sisäänmenoväylän. Se tuli yllättäen ja taas oli navigoinnissa lähestymisongelmia outojen karttojen johdosta. Lopulta uskoimme löytäneemme oikean sisäänajo väylän ja annoimme mennä. Sisään ajaessa ihmettelimme kookasta öljynporauslauttaa, joka ymmärtääksemme oli telakalla.
Viritimme virsikirjan ja vauhti oli 8 – 9 solmua ja huipuksi merkittiin 10,5. Mittarien mukaan päättelimme että n. 1 -1,5 solmun myötävirta auttoi matkan etenemisessä. Vauhdin hurmassa olimme ajaa ohi Stavangerin sisäänmenoväylän. Se tuli yllättäen ja taas oli navigoinnissa lähestymisongelmia outojen karttojen johdosta. Lopulta uskoimme löytäneemme oikean sisäänajo väylän ja annoimme mennä. Sisään ajaessa ihmettelimme kookasta öljynporauslauttaa, joka ymmärtääksemme oli telakalla.
Ehdimme Stavangeriin kello 14 aikaan. Valitsimme aivan keskustassa olevan Vågenin sataman. Laituripaikat olivat täynnä ja kiinnityimme vieressä olevan pääsataman laituriin. Saimme satamakonttorista luvan olla paikalla yhden vuorokauden. Paikka on mukava, koska veneestä voi suoraan astua torille ja ollaan iltaelämän sydämessä. Satamamaksu suoritettiin toriparkin automaattiin samaan autojen parkkeerauksen kanssa. Ilma oli muuttunut helteisen polttavaksi ensimmäisen kerran lähdön jälkeen.Meillä oli huono onni ajankohdan kanssa. Satamassa oli jokin hiekkaralli menossa. Edessämme olevalla katukivetyksellä oli tilapäisesti varastoituna kymmeniä rekkakuormia hienoa hiekkaa. Sitä kuormattiin ja ajettiin pois kovalla metelillä usean kuormaajan ja rekan toimesta. Urakka tuli valmiiksi illalla hyvissä ajoin ja rekkaralli päättyi. Satamaa ympäröivät lukuisat baarit ja yökerhot. Edellisen yön purjehdus hillitsi mukaan menoa. Yöelämästä eivät väsyneet miehet päässeet nauttimaan. Uni voitti. Jaksettiin sentään juoda Kalevin tarjoamat syntymäpäivä kahvit kakun ja kuohuviinin kera. Onnea vielä päivänsankarille.
Stavangerin kaupungilla oli tarjota ilmainen langaton netti. Sen sai aktivoitua lähettämällä tekstiviestillä tiettyyn numeroon viestin WIFI. Paluuviestinä tuli käyttäjätunnus ja salasana, ne olivat voimassa 60 min sisään loggautumisesta.Murheitakin huomattiin. Keulatankin päällä olleiden karttojen ja muiden esineiden huomattiin kastuneen. Syyksi arvioitiin vedentekokoneen syöttöletkun läpivientiliitoksen vuotoa, kun tankki on täynnä ja kovassa kelissä tankin vesi ”hölskyy”. Liitos tiivistettiin onnistuneesti myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti