Aamulla tutustuimme Kirkwallin kaupunkiin ja löysimme mm. leipomon, jonka herkkuja nautimme parina seuraavana päivänä. Täydensimme varustusta myös kalahaavilla kalojen ja elottomienkin kelluvien esineiden poimimiseksi vedestä. Päätimme kuitenkin jatkaa matkaa aamupäivän aikana, tavoitteena oli Skotlannin mantereella oleva kaupunki Wick. Lähtöä selvitellessämme yritin palauttaa mieliin vuorovesitaulukoitten käytön. Ymmärsin, että lähtö kannattaa ajoittaa puolen päivän aikoihin jolloin saisimme vuorovesivirrasta apua iltapäivällä. Tuulet olivat pysyneet meille suosiollisina ja vuorovesivirta antoi 1 – 1,5 solmua lisävauhtia. Parhaimmillaan etenimme 10 solmun nopeudella.
Kahdeksan tunnin purjehduksen jälkeen olimme perillä Wickissä, jonka satama oli suojattu massiivisilla suojaseinämillä mereltä puhaltavia myrskyjä vastaan. Suojaseinämät vaikuttivat 10 m korkuisilta. Saimme laituripaikan kun ensin paikalle ehtineet tiivistivät rivejään. Satamamestarikin saapui myöhemmin paikalle satamamaksua keräämään antaen samalla avaimet suihku- ja WC tiloihin.
Illalla Lassi ja Jaakko lähtivät tutustumaan paikalliseen ravintolakulttuuriin. Tuttavuutta oli tehty lähinnä paikallisten pubien ja karaokebaarien asiakaskunnan kanssa. Yleisarvosana oli kohtalaisen korkea ja pojat arvostivat erityisesti karaoke – laulajien korkeaa tasoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti