Olimme päättäneet vuokrata auton kahden päivän ajaksi. Tänään kierrettäisiin katsemassa saarta. Huomenna jatkaisimme aamupäivällä ja samalla veisimme Tuulan ja Marjatan lentokentälle aloittamaan kotimatkan.Seppo lupasi ottaa kuljettajan roolin. Hän kävi neuvottelemassa auton vuokrauksen ja tekemässä sopimuspaperit. Täällä, kuten monilla muillakin saarilla, joutuu kuljettaja lunastamaan tilapäisen ajoluvan. Hinta on 22 USD.
Sepon hankkiessa autoa minä kävin veneen kunnostajan kanssa hakemassa lisää tarvikkeita. Hiomalaikat olivat loppuneet. Samalla sovittiin mitä tehdään ja miten. Ongelmana ei ollut yksin yhteisen kielen ontuvuus, olisi lisäksi tarvittu yhteinen murre. Tämän lisäksi tuli helposti väärinkäsityksiä monista asioista, ellei niitä selvitellyt perusteellisesti monelta kannalta.
Lähdimme liikkeelle Sepon ottaessa tuntumaan vasemman puoleiseen liikenteeseen. Ajo tuntui sujuvan. Päätimme ensimmäiseksi katsastaa reitin lentokentälle, että se löytyisi huomenna ajallaan. Reitti sinne oli merkitty hyvin ja löysimme sen helposti alle puolessa tunnissa. Tarkastimme vielä Virgin Air sisään tsekkauspisteet. Lentokentän läheisyydessä oli erittäin hyvin hoidettuja puistoja ja upeita hotelleja.
Lentokentän jälkeen suuntasimme English Harbouriin. Se sijaitsee saaren eteläisen rannan keskiosalla ja on kuuluisa megajahtien satamapaikkana. Löysimme paikan helpohkosti. Se oli hieno ja veneet satamassa mykistyttävän kookkaita ja upeitaa. Pituutta niillä oli aina 200 jalkaa ( 60 m ) asti ja muuta kokoa ja varustelua sen mukaan. Veneissä on jatkuvasti paikalla palkattu miehistö, kippari, kansimiehet, kokit ja muu henkilökunta. Niitä kiillotettiin ja kunnostettiin koko satamassa olon ajan. Meille kerrottiin, että erään amerikkalaisen suuryrityksen 200 jalan veneen ( aluksen ) saa myös vuokrata henkilökuntineen. Vuokra on 650.000 dollaria viikolta , lisäksi tulee tarjoilut ja tipit. Siitä vaan purjehtimaan. Voi kutsua pari kaveria mukaan.
Satamassa kuulimme yhdessä pöydässä puhuttavan suomea. Tervehdimme suomeksi. Saimme kutsun pöytään. Kutsujina oli kaksi leidiä, jotka osoittautuivat äidiksi ja tyttäreksi Kotkan suunnalta. Tytär oli seilannut englantilaisen veneen miehistössä täällä kaksi vuotta. Venettä purjehditaan nyt Välimerelle. Äiti oli kutsuttu Kotkasta miehistön vahvistukseksi. Terveisiä vaan kummallekin, jos satutte tämän lukemaan ja kiitos drinkeistä, joiden kustannuksiin emme saaneet mahdollisuutta osallistua.Jatkoimme matkaa etelärantaa pitkin kohti Jolly Harbouria. Marinassa meritähti oli jo saanut keltaisen primerin pohjaansa. Illan aikana Tuula ja Marjatta pakkasivat tavaroitaan huomista lähtöä varten. Yöksi yritettiin jälleen rakentaa hyttyssuojat luukkuihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti