18. huhtikuuta 2009

27.3.2009 Perjantai. Kohti Dominicaa

Rauhattoman yön jälkeen lähdimme liikkeelle varhain. Ankkuri nostettiin 05:45 ja suuntasimme kohti Dominicaa. Emme aikoneet mennä maihin siellä, mutta tarkoituksemme oli ehtiä yöksi saaren pohjoisimpaan länsirannan satamaan Prince Rubert Bay lahteen Portsmouth edustalle.

Matkaa kertyi n. 54 mailia ja olimme perillä 9 tunnin purjehduksen jälkeen. Konetunteja kertyi päivän aikana 4,5. Ankkuripaikan sijainti 15N34,76 061W27,69.

Lainaus Wikipediasta:

Dominican liittovaltio eli Dominica on pieni saarivaltio Karibianmerellä. Maa oli pitkään Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnoima alue, ja itsenäistyi vasta vuonna 1978. Dominican alkuperäisasukkaita olivat arawakit. Karibit valtasivat kuitenkin saaren 1300-luvulla. Ranska otti Dominican hallintaansa vasta vuonna 1635, vaikka Kristoffer Kolumbus olikin löytänyt saaren jo 1493. Dominica hylättiin kuitenkin jo 1660 karibien vastarinnan jatkuessa.

Vuonna 1763 saari siirtyi brittien hallintaan. Dominica itsenäistyi brittien alaisuudesta 1978. Kaksi vuotta myöhemmin pahasti korruptoitunut hallinto kaatui ja pääministeriksi nousi Eugenia

Charles, joka oli virassaan 15 vuotta. Valtionpäämies on presidentti, mutta toimeenpanovalta on

hallituksella, jota johtaa pääministeri. Yksikamarisessa parlamentissa on 30 jäsentä, joista 21 on valittu vaaleilla ja yhdeksän nimetty.

Dominica on itsenäinen valtio, eikä saa tukea miltään emomaalta kuten Martinique Ranskalta. Sen huomaa sisään ajaessa. Poijukauppiaat ja köyden kiinnittäjät lähestyvät sinua jo kaukana sataman ulkopuolella. Saatuasi veneen kiinni parveilee ympärilläsi muita kauppiaita kokeilemassa onneaan. Niin kävi nytkin. Poijumaksu oli 10 USD + olut. Hedelmäkauppias Fruitman Cristian onnistui tulemaan paikalle oikeaan aikaan ja sai myytyä meille nipun banaaneja. Muut eivät olleet yhtä onnekkaita. Tarjolla oli taas erikoistupakkaa rastatukkaisen nuorukaisen ja sievähkön valkoihoisen tytön toimesta.

Satamalahdella oli kaksi laivan hylkyä ruostumassa. Ilmeisesti hurrikaani on vienyt ne matalikolle. Laivat ovat vaurioituneet niin paljon, ettei kukaan ole ollut kiinnostunut niiden pelastamisesta. Ne ovat jääneet ruostumaan paikalleen pilaamaan maisemaa.

Emme menneet maihin. Ruokailimme ja sovimme, että lähdemme taas varhain aamulla liikkeelle kohti seuraavaa etappia Ranskalle kuuluvaa Guadeloupea.

Ei kommentteja: